Hessu oli sitten mukana collieiden agimestaruuskisassa. Ei kertaakaan treenattu eikä kunto muutenkaan mitenkään kehuttava, mutta kyllähän se yhden radan pötköttelee vanhasta muistista... Ainoana murheen kryyninä oli halkinainen kynsi: edellisiltana se otti yhteen Sumpan kanssa ja siinä tuoksinassa kynsi lohkesi. Hessu ei kuitenkaan ontunut kisa-aamuna eikä verkkalenkillä.

Kun virittelin sitä radalle ennen omaa vuoroa se kuitenkin kolhaisi kyntensä asfalttiin ja oli hetken aivan kolmijalkainen. Minua huudettiin jo radalle ja mietin voinko mennä... Hessu itse päätti ja alkoi vetää esteitä kohti.

Rata sujui kuin unelma! Jopa vauhti oli Hessua parhaimmillaan, ainoastaan A-esteellä se hiukan jarrutti ja varmaankin kynteen taas sattui kun se seuraavalle esteelle meni vähän varovasti. Alkoi kuitenkin pujotella vauhdikkaasti ja annoin palaa radan loppuun. Tuloksena nolla mutta pari sekkaa yliaikaa, ja hieno kolmas sija!

Radan jälkeen se ei ontunut ollenkaan eikä myöhemminkään. Kynsi näytti hetken siltä että tarvitsee antibiootin, mutta on alkanut sitten kuivua itsekseen kuitenkin.