Jälki-innoituksen vallassa ajelin Liepeelle, mutta tuttu jälkipelto olikin osittain kynnetty. No, mikälie päähänpisto sitten tuli kun ajoinkin Koirakorpeen ja päätin tehdä jäljen _kentälle_ joskin sinne kauemmaiseen päähän missä vähän enemmän kasvillisuutta.

Hessu oli täpnöissään - ihmekös tuo, kun viimeinen vuosi on treenattu kentällä melkeinpä pääasiassa sitä hyvää viretilaa :)) Pysyi jäljellä mitenkuten, ilmaisi esineet (4) hyvin mutta haukahdellen ja tassulla esineitä tönien kun muka liian hitaasti tulin ottamaan ne. Sade ja lätäköt ei tuntuneet missään. Että intoa ja touhua riitti mutta tällä kertaa rauhallisen keskittynyt suoritus oli aika kaukana...  En moiti koiraa. Se on hyvä - omalla tavallaan.