Kävimme aamulla keräämässä eilisen hakutreenin jäljiltä maastoon jääneet krepit. Hessu ja Lettu innostuivat oikein peuhaamaan keskenään. Hessulla onkin ollut virtaa taas viime päivinä. Maanantaina käytiin lenkillä mutta mitään treeniähän se ei ole aikoihin päässyt tekemään. Päätinpä sitten ajella Halssilan eräpuistoon ja kokeilla miltä jälki maistuisi!
Tein n. 150 askeleen jäljen siihen heinikkoon; maapohjahan on paikoin tosi kovaa ja paikoin siinä on purua ja soraakin. Märkä keli. Laitoin makupaloja aina 4-5 askeleeseen peräkkäin ja väliin 15 - 35 askeleen tyhjät pätkät. Yksi kulma. Lopussa namipurkki, ei muita esineitä. Ajoin miltei heti.
Paalukäyttäytyminen oli unohtunut, Hessu hakeutui vasemmalle puolelle paalua! Onneksi paalun juuressa kuitenkin oli makkaraa, eli kun sain liinalla ohjattua koiran oikeaan paikkaan se sai heti palkan. Alkujälki meni vähän seilaamiseksi, mutta kun pohja vähän helpottui (niitä purukohtia ja heinikkoa) alkoi Hessu pysymään tosi hyvin jäljen päällä. Kulmassa se meni yli yhden askeleenmitan verran, peruutti omatoimisesti oikeaan kohtaan jatkamaan ja toinen suora hyvällä keskittymisellä (ihan vierestä kulki kaksi lenkkeilijää eikä hessu tainnut edes huomata niitä!). Loppupalkkapurkin ilmaisi menemällä nopeasti maahan - ihan suoraan.